Viime kuukausien aikana Venäjän ja Armenian suhteet ovat olleet täynnä jännitteitä kiistanalaisen Vuoristo-Karabahin alueen vuoksi.
Venäjä on syyttänyt Armeniaa rauhanneuvottelujen katkeamisesta Azerbaidžanin kanssa kiistanalaista Vuoristo-Karabahin aluetta koskevissa viimeisimmässä merkissä Moskovan ja Jerevanin välisestä konfliktista.
Armenia ja Azerbaidžan, molemmat entiset neuvostotasavallat, ovat kuukausien ajan yrittäneet keskustella rauhansopimuksesta kiistanalaisen Etelä-Kaukasuksen alueen osalta.
Vuoristo-Karabah on kansainvälisesti tunnustettu osa Azerbaidžania, mutta siellä asuu pääasiassa etninen armenialainen väestö. Kahden naapurin alueen konflikti alkoi 1900-luvun alussa ja on syttynyt sotaan kahdesti, viimeksi vuonna 2020.
Moskova syytti torstaina Armeniaa rauhanneuvottelujen tukemisesta ja pyysi Jerevania palaamaan neuvottelupöytään.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova sanoi: ”Jerevanin asemaa on vaikea arvioida, kun heidän viralliset lausunnot poikkeavat niin merkittävästi.”
Hän sanoi, että Armenian päätös luopua joulukuussa Moskovaan suunnitelluista rauhanneuvotteluista ”esti meitä keskustelemasta rauhansopimuksesta”.
”Jos armenialaiset kumppanimme ovat todella kiinnostuneita näiden ongelmien ratkaisemisesta, niin skolastiikkaan osallistumisen sijaan on välttämätöntä jatkaa yhteistyötä”, Zakharova sanoi.
Kasvavat jännitteet
Viimeisen kuukauden ajan ympäristöaktivisteiksi sanovat azerbaidžanilaiset siviilit ovat osoittaneet mieltään Lachinin käytävällä, ainoalla tiellä, joka yhdistää Vuoristo-Karabahin Armeniaan. Jerevan on kutsunut toimintaa Azerbaidžanin hallituksen tukemaksi saarroksi.
Baku sanoo, että ryhmällä on oikeutettuja huolia epäillyistä laittomista armenialaisista kaivosprojekteista ja se on kiistänyt alueen eston.
Asia on aiheuttanut jännitteitä liittolaisten Armenian ja Venäjän suhteissa. Jerevan on toistuvasti arvostellut Venäjän rauhanturvaajia, jotka on sijoitettu Lachin-käytävään vuodesta 2020 lähtien vapaan liikkuvuuden takaamiseksi. Armenia on sanonut, että se ei tee tarpeeksi pullonkaulan helpottamiseksi. Mutta Moskova on sanonut tekevänsä kaikkensa.
Armenian pääministeri Nikol Pašinjan sanoi tiistaina: ”Venäjän sotilaallinen läsnäolo Armeniassa ei ainoastaan pysty takaamaan sen turvallisuutta, vaan se lisää turvallisuusuhkia Armenialle.”
Samana päivänä Armenia ilmoitti, ettei se isännöi Venäjän johtaman Neuvostoliiton jälkeisten valtioiden liiton, Collective Security Agreement Organization (CTSO) sotilasharjoituksia.
Pašinjan sanoi, että olisi ”kohtuutonta järjestää CTSO-harjoituksia Armenian alueella”.
Perutuneista harjoituksista huolimatta Kreml sanoi, että Jerevan on edelleen ”läheinen liittolainen” ja aikoi pyytää Armeniaa selventämään kantaansa.
Kommentoi