Keskustelut siitä, miten ja miten voidaan taata Ukrainan pitkän aikavälin turvallisuus ja mahdollisesti ottaa se Nato-liittoon, nousivat keskeisesti torstaina kahdessa kymmenien Euroopan ja Pohjois-Amerikan johtajien tapaamisessa.
Ulkoministeri Antony J. Blinken ja hänen Nato-kollegansa ottivat Ukrainan aseman vastaan Oslossa pidetyssä kokouksessa sekä Ruotsin hakemuksen liittyä 31-jäseniseen liittoumaan sen jälkeen, kun liittouman jäsen Turkki oli kuukausia kestänyt esteitä. He keskustelivat siitä, voitaisiinko Ruotsia koskeva erimielisyys ratkaista ennen Naton johtajien huippukokousta Liettuan Vilnassa 11. ja 12. heinäkuuta.
Samaan aikaan Moldovassa tapasivat eurooppalaiset johtajat sekä allianssin sisä- että ulkopuolisista maista, mukaan lukien Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky, joka sanoi siellä, että ”Ukraina on valmis liittymään Natoon” ja odottaa allianssin hyväksyntää.
Vaikka Ukrainan jäsenyysnäkymien suhteen on edelleen epäilyksiä, nämä kaksi tapaamista osoittivat, kuinka Venäjän yli 15 kuukautta sitten tapahtunut hyökkäys on tiivistänyt länsimaiden välisiä siteitä, laajentanut ja vahvistanut Natoa – juuri sen, mitä Kreml halusi estää.
Maailma odottaa Ukrainan odotettua vastahyökkäystä, jonka viranomaiset uskovat voivan muuttaa laajempia keskusteluja sodasta. Amerikkalaiset ja ukrainalaiset viranomaiset ovat varovaisia mahdollisten uusien tulitauko- ja rauhansopimuskeskustelujen suhteen vastahyökkäyksen jälkeen. Ellei Ukraina saavuta odottamattoman suuria voittoja, tulitauko voi olla Moskovan eduksi, koska Venäjä todennäköisesti edelleen miehittää suuria alueita Ukrainasta.
Sodan uhatessa asettua pitkäkestoiseksi umpikujaksi, miljardeja Ukrainan aseistamiseen käyttäneet länsimaat keskittyvät pidemmän aikavälin tukikeinoihin ja suhteensa muokkaamiseen Natoon. Blinken ja muut ulkoministerit keskustelivat Oslossa siitä, voisiko liitto antaa Ukrainalle pitkäaikaisia turvallisuustakuita, jotka olisivat riittämättömiä Naton täysjäsenyyteen, mutta voisivatko toimia tienä tähän lopputulokseen.
Ukrainan jäsenyys on ollut Naton tavoite vuodesta 2008 lähtien, mikä on raivostuttanut Venäjän presidentti Vladimir V. Putinin, ja Ukraina haki syyskuussa liittymistä liittoumaan. Mutta monet virkamiehet ja analyytikot näkevät sen kaukaisena mahdollisuutena, kun otetaan huomioon Venäjän osittainen miehitys maassa ja sotilaalliset ja poliittiset uudistukset, jotka Ukrainan olisi toteutettava.
Silti Britannian pääministeri Rishi Sunak julisti kokouksessa Moldovassa torstaina CNBC:n haastattelussa, että ”Ukrainan oikeutettu paikka on Natossa”.
Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuulosti nousevalta jäsenkysymyksestä ja kertoi toimittajille ennen Oslon kokousta, että siihen sisältyy ”miten vastata Ukrainan jäsenyyspyrkimyksiin” ja lisäsi, että ”kaikki liittolaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Ukrainasta tulee jäsen”. NATO ”kun aika on oikea”.
Hra Blinken otti varovaisemman sävyn puhuessaan tiedotustilaisuudessa NATO-kokouksen ja Stoltenbergin kanssa pidetyn istunnon jälkeen. Hän ei nimenomaisesti maininnut Ukrainan mahdollista jäsenyyttä ja kieltäytyi käsittelemästä mahdollisia erityisiä turvallisuustakuita.
Hänen keskustelunsa, herra Blinken sanoi, keskittyivät ”Ukrainan ja Naton poliittisten suhteiden vahvistamiseen” ja sotilaallisten siteiden vahvistamiseen. Hän lisäsi odottavansa ensi kuun hallitusten päämiesten kokouksen Vilnassa tuottavan ”erittäin vahvan tukipaketin sekä poliittiselta että käytännön puolelta”.
Anders Fogh Rasmussen, Stoltenbergin edeltäjä Naton päällikkönä, sanoi torstaina, että Naton johtajien on ”määritettävä selkeät suunnitelmat Ukrainan liittymisestä liittoumaan” ja että siihen asti ”takaisin sitovat, avoimet ja skaalautuvat turvallisuustakuut, jotta Ukraina voi puolustaa itseään itsestään.”
Kommentoimalla sähköpostitse, Mr. Rasmussen vaati useiden kansakuntien sitovaa ja avointa sitoutumista aseiden, sotilaskoulutuksen, tiedustelupalvelun ja jatkuvien investointien tarjoamiseen Ukrainan puolustusteollisuuteen. Hän lisäsi, että tällaisten takeiden ei pitäisi korvata Ukrainan mahdollista Nato-jäsenyyttä.
Myös torstaina 19 Nato-valtion lakia säätävien ulkoasiainvaliokuntien päälliköt julkaisivat yhteisen julkilausuman, jossa vaaditaan ”Ukrainan selkeää tietä Natoon liittymiselle” Vilnassa ensi kuussa. Heidän joukossaan oli lainsäätäjiä Yhdysvalloista, Kanadasta, Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, Puolasta, Tanskasta ja Baltian maista.
Moldovan Bulboacassa pidetty tapaaminen oli vasta toinen Euroopan poliittisen yhteisön kokoontuminen. Foorumin ilmaisufoorumin poliittisia, taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita syntyi viime vuonna vastauksena Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan. Kutsuttiin 47 Euroopan maan valtion- ja hallitusten päämiehiä, mutta Venäjä ja sen läheinen liittolainen Valko-Venäjä ei.
Jopa paikan valinta voidaan lukea Kremlin moitteena, kun Putin pyrkii vahvistamaan Moskovan entisen valta-aseman naapureihinsa nähden. Venäjä on pyrkinyt horjuttamaan Moldovan, entisen neuvostotasavallan, joka sijaitsee Ukrainan ja Romanian välissä, muun muassa tukemalla ja sijoittamalla joukkoja irtautuneelle alueelle.
Viime vuonna Euroopan unioni asetti Ukrainan ja Moldovan virallisesti jäsenehdokkaiksi, Venäjä vastustaa siirtoa, mutta sota kiihdytti sitä.
Blinken suunnitteli lähtevänsä Norjasta torstai-iltana Helsinkiin, jossa hänen oli määrä pitää perjantaina puhe sodan tilasta ja juhlimaan Suomen liittymistä Natoon.
Viime vuonna Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan sekä Ruotsi että Suomi luopuivat vuosikymmeniä kestäneestä puolueettomuuspolitiikasta ja hakeutuivat liittoumaan. Suomesta, jolla on pitkä raja Venäjän kanssa, tuli huhtikuussa Naton 31. jäsenmaa strategisessa tappiossa Putinille, joka on päättänyt estää allianssin laajentumisen.
Mutta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on kutsunut Ruotsia liian vieraanvaraiseksi kurdinationalisteja ja muita terroristeiksi kutsumiaan kohtaan ja on toistaiseksi kieltäytynyt hyväksymästä sen jäsenyyshakemusta, joka on hyväksyttävä yksimielisesti. Unkari, liittouman jäsen, jolla on hyvät suhteet Venäjään, ei myöskään ole vielä antanut Ruotsille hyväksyntäänsä.
Yhdysvaltain viranomaiset toivovat, että Erdogan luopuu vastustuksestaan Ruotsin pyrkimyksiin nyt, kun hän on voittanut toisen presidenttikauden vaalikampanjan jälkeen, jossa hän asettui kurditerrorismin suojelijaksi.
Herra Stoltenberg ehdotti samaa torstaina sanoen, että ”nyt kun vaalit ovat ohi, mielestäni on tärkeää aloittaa vuoropuhelu ja prosessi uudelleen.” Hän sanoi hyväksyneensä Erdoganin kutsun vierailla Ankarassa.
Turkin ja Unkarin siirtyminen Ruotsin liittoutumiseen ennen ensi kuussa pidettävää Vilnan huippukokousta olisi siunaus länsimaisille viranomaisille, jotka toivovat yhtenäisyyttä kokouksessa. Jotkut Yhdysvaltain viranomaiset uskovat, että lopputulos on mahdollinen.
Mutta koska aika on lyhyt, se ei ole yksinkertaista. Erdogan saattaa myös hakea USA:lta lupaa ostaa F-16-hävittäjiä ja parantaa Turkin laivaston olemassa olevia lentokoneita hintana Ruotsin maahanpääsystä, analyytikot sanovat.
Puhuessaan Ruotsissa tiistaina Blinken kehotti Yhdysvaltain kongressia hyväksymään hallinnon pyynnön myydä Turkille koneet ja päivitykset. Jotkut Erdogania arvostelevat kongressin keskeiset jäsenet ovat kuitenkin luvanneet estää tällaisen sopimuksen, mutta vaativat, että Erdogan vähintään ensin suostuu lopettamaan Ruotsin hakemuksen estämisen.
Kommentoi