Ulkoministeri Antony J. Blinken nousi perjantaina lavalle Naton uusimmassa jäsenmaassa Suomessa sanoakseen, että Ukrainan puolustuksen vahvistaminen Venäjää vastaan on ”edellytys” diplomatialle Ukrainan sodan lopettamiseksi ja varoittaa lyhytaikaisesta tauosta. tulipalot, jotka saattavat hyödyttää Moskovaa.
Helsingin kaupungintalolla pitämässään voimakkaassa symbolisessa puheessaan Blinken luetteloi Venäjän presidentin Vladimir V. Putinin sodan monella tavalla kostaneen kohonneen sen jälkeen, kun Moskova aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
Hän totesi muun muassa Suomen viime vuoden päätöksen irtautua vuosikymmeniä kestäneestä lujasta puolueettomuudesta ja liittyä Nato-liittoutumaan, mikä oli suuri strateginen isku Putinille, joka pitää Naton laajentumista vakavana uhkana Venäjän turvallisuudelle.
H. Putinin sota ”on ollut strateginen epäonnistuminen – heikentänyt suuresti Venäjän valtaa, sen etuja ja vaikutusvaltaa tulevina vuosina”, Blinken sanoi. ”Kun tarkastellaan presidentti Putinin pitkän aikavälin strategisia tavoitteita ja tavoitteita, ei ole epäilystäkään: Venäjällä on nykyään huomattavasti huonompi tilanne kuin ennen täysimittaista hyökkäystä – sotilaallisesti, taloudellisesti, geopoliittisesti”, hän lisäsi.
”Missä Putin pyrki heijastamaan voimaa, hän on paljastanut heikkoutensa”, hän sanoi. ”Missä hän pyrki jakautumaan, hän on yhdistynyt. Sen, minkä hän yritti estää, hän on tehnyt.”
Vaikka herra Blinkenin puhe ei juurikaan avannut uutta tietä, sen toimittaminen maasta, jolla on 832 mailin raja Venäjän kanssa ja jota Nato-liitto on nyt sitoutunut puolustamaan, merkitsi voittokierrosta, joka todennäköisesti nolottaa, ellei raivostuttaisi H. Putinia. .
Suomen virallinen liittyminen Natoon huhtikuussa, Blinken sanoi, oli ”merenmuutos, joka olisi ollut mahdotonta ajatella” ennen Ukrainan sotaa – ja Putin oli tuonut itselleen hyökkäämällä naapuriinsa.
Blinken puhui viikon mittaisen Norja-, Ruotsi- ja Suomen-matkan päätteeksi. Tapaamisiin sisältyi Naton virkamiesten kanssa tarkoitus korostaa lännen päättäväisyyttä Ukrainaa vastaan ja keskustella allianssin pitkäaikaisesta suhteesta Nato-jäsenyyttä ja turvallisuustakuita hakevaan Ukrainaan.
Puhuessaan Euroopan johtajille torstaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky puolusti maansa Nato-jäsenyyttä sanoen, että ”Ukrainan jäseniltä tarvitaan selkeä kutsu” tänä vuonna. Mutta perjantain puheenvuorossaan hän myönsi myös, että Ukraina ei voi liittyä liittoumaan niin kauan kuin se on sodassa Venäjän kanssa.
Sekä Ranskan presidentti että Britannian puolustusministeri ovat viime päivinä esittäneet samanlaisen kannan sanoen kannattavansa Ukrainaa, mutta Naton täysjäsenyys oli toistaiseksi ulottumattomissa.
Putin on maininnut Naton laajentumisen itään yhtenä oikeutuksensa hyökkäykselle. Kremlin tiedottaja Dmitri S. Peskov sanoi perjantaina, että Venäjä jatkaa toimintaansa kansallisen turvallisuuden etujensa mukaisesti, kertoo valtion uutistoimisto Tass.
”Tämä tarkoittaa allianssin laajentumisen estämistä sekä sen ilmeistä etenemistä kohti rajojamme ja Ukrainan mahdollista Nato-jäsenyyttä”, hän sanoi.
Perjantaina pitämässään 40-minuuttisessa puheessaan Blinken perusteli Bidenin hallinnon ajattelua sodasta ja sanoi, että Putin oli tahattomasti paljastanut ja lisännyt Venäjän armeijan heikkoutta, horjuttanut sen taloutta, maksanut sille energiatuloja ja inspiroi Natoa olemaan paremmin rahoitettu, yhtenäisempi – ja suurempi.
Puheessa oli toisinaan voiton sävy: herra Blinken vitsaili, että Venäjän armeija, jota aikoinaan pidettiin maailman toiseksi vahvimpana, on nyt ”Ukrainan toiseksi vahvin”. Mutta se sisälsi myös varoittavia huomautuksia Ukrainan edessä olevasta pitkästä ja vaikeasta tiestä, varsinkin kun herra Blinken ennusti uusien pyyntöjen lopettaa taistelut.
Yhdysvaltain viranomaiset uskovat, että jos Ukrainan tuleva vastahyökkäys ei odotetusti tuota dramaattisia voittoja, paine kasvaa ympäri maailmaa löytää tapa ainakin pysäyttää taistelut.
”Tulevien kuukausien aikana jotkut maat vaativat tulitaukoa”, herra Blinken sanoi. ”Pintaisesti se kuulostaa järkevältä – houkuttelevalta, jopa. Loppujen lopuksi, kukapa ei haluaisi sotivien osapuolten laskevan aseensa? Kukapa ei haluaisi tappamisen loppuvan?”
Mutta tulitauko, joka jäädyttää nykyiset linjat paikoilleen Venäjän hallitseessa suuria alueita Ukrainan alueella, hän lisäsi, ”ei ole oikeudenmukainen ja kestävä rauha. Se on Potemkinin rauha. Se oikeuttaisi Venäjän maiden ryöstön. Se palkitsisi hyökkääjän ja rankaisisi uhria.”
Vaikka Blinken väitti, että Yhdysvallat ja Ukraina haluaisivat sodan päättyvän, hän varoitti, ettei Putin näytä olevan valmis hyvässä uskossa käyviin neuvotteluihin. Venäjän johtaja on vaatinut, että neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun Ukraina hyväksyy Venäjän väitteet neljän itäisen alueensa miehittämisestä.
Samuel Charap, entinen ulkoministeriön virkamies Obaman hallinnossa ja Venäjän analyytikko RAND Corporationissa, sanoi, että herra Blinken saattaa asettaa liian korkeat standardit.
”Jos neuvottelujen vakavuus tarkoittaa halukkuutta tehdä ennaltaehkäiseviä myönnytyksiä alueella, Putin ei koskaan täytä sitä vaatimusta”, Charap sanoi.
Monet yhdysvaltalaiset viranomaiset uskovat, että Putin pyrkii saamaan paljon suuremman hallinnan Ukrainassa kuin hänellä on nyt, mikä vaatii hänen pelaamaan aikaa.
Venäjän johtaja on ”vakuuttunut, että hän voi yksinkertaisesti kestää kauemmin kuin Ukrainan ja sen kannattajat – lähettämällä yhä enemmän venäläisiä kuolemaan ja aiheuttaen yhä enemmän kärsimystä ukrainalaisille siviileille”, herra Blinken sanoi. ”Hän uskoo, että vaikka hän häviää lyhyen pelin, hän voi silti voittaa pitkän pelin.”
Silti, herra Blinken lisäsi, Yhdysvallat kannattaisi mitä tahansa rauhanaloitetta, ”joka auttaa tuomaan presidentti Putinin pöytään harjoittamaan mielekästä diplomatiaa”, ulkoministeri sanoi. Hän lisäsi, että tällaisten ponnistelujen on sisällettävä Venäjän vastuu sodan aikaisista julmuuksista ja maksut Ukrainan jälleenrakennuksesta.
Herra Blinken sanoi, kuten hän on aiemminkin, että rauhansopimuksen tulee ”vahvistaa suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja riippumattomuuden periaatteet”. Mutta kuten ennenkin, hän ei täsmentänyt, uskooko USA, että Venäjän on vetäydyttävä kaikilta Ukrainan alueilta – mukaan lukien strategiselta Krimin niemimaalta, jonka Venäjä liitti vuonna 2014 ja jota monet analyytikot uskovat, että Putin ei koskaan anna periksi.
Blinken sanoi myös, että aito rauhansopimus voisi avata oven läntisten Venäjä-pakotteiden poistamiselle ”konkreettisten toimien, erityisesti sotilaallisen vetäytymisen yhteydessä”. Ja hän toisti, että ”USA ei pyri kaatamaan Venäjän hallitusta”.
Aiemmin perjantaina Blinken tapasi Suomen eroavan pääministerin Sanna Marinin ja maan ulkoministeri Pekka Haaviston.
Blinken ihmetteli Suomen liittymistä Natoon ja arveli, että se oli jättimäinen erehdys Putinilta, jolla oli aiemmin suhteellisen ystävälliset suhteet Helsinkiin. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, hän huomautti, vain joka neljäs suomalainen kannatti maan liittymistä Natoon. Miehityksen jälkeen kolme neljästä suomalaisesta kannatti Nato-jäsenyyttä, hän sanoi.
Mr. Blinkenin esiintyminen Helsingissä oli sitäkin silmiinpistävämpi verrattuna siihen, kun viimeksi Yhdysvaltain suuren virkamiehen vierailu täällä nousi otsikoihin. Viisi vuotta sitten presidentti Donald J. Trump matkusti Suomen pääkaupunkiin tapaamaan Putinia. Tämä matka oli surullisen kuuluisa siitä, että Trump ehdotti lehdistötilaisuudessa Venäjän johtajan kanssa, että hän luotti siihen, että Putin kieltäytyi sekaantumasta vuoden 2016 vaaleissa Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen päätelmien perusteella.
Aiemmin viikolla Blinken vieraili Ruotsissa, jonka pyrkimys liittyä Atlantin liittoumaan on Turkissa kestänyt, ja tapasi torstaina liittoutuneiden ulkoministerit Oslossa keskustellakseen huolenaiheista Ukrainan pitkän aikavälin turvallisuudesta.
Helsingin odotettiin olevan Blinkenin viimeinen pysähdyspaikka pohjoismaisella kiertueella, kun Venäjä, Kiina ja NATO-maat tavoittelevat vahvempia asemia arktisella alueella. Myöhemmin tänä vuonna Yhdysvallat avaa lähetystön, jossa työskentelee yksi diplomaatti Tromssassa, Norjassa – sen ainoassa tällaisessa laitoksessa napapiirin yläpuolella – Mr. Blinken sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Kommentoi