Egyptin hallitus on ollut kiireinen myymällä valtion omaisuutta, kun se ajaa yksityistämistä jatkuvan talouskriisin keskellä.
Se on siirto, jota pidetään Egyptille ratkaisevan tärkeänä kovan valuutan puutteen voittamiseksi, ja tärkeä ehto joulukuussa 2022 allekirjoitettuun Kansainvälisen valuuttarahaston 3 miljardin dollarin lainaan.
Helmikuussa 32 valtion omistamaa yritystä laitettiin myyntiin, ja hitaaseen edistymiseen liittyvästä kritiikistä huolimatta hallitus ilmoitti viime viikolla, että valtion omaisuutta oli myyty 1,9 miljardin dollarin arvosta.
Myynti sisälsi osuuksia petrokemian ja porausyhtiöistä Abu Dhabi Development Fundille (ADQ); osuudet seitsemästä luksushotellista, jotka myytiin Talaat Mostafa Groupin tytäryhtiölle; ja osakkeet Al Ezz Dakhaliassa sen emoyhtiölle Ezz Steelille. Kaksi jälkimmäistä ostajaa ovat egyptiläisiä yrityksiä.
IMF suhtautui myönteisesti Egyptin omaisuuserien myyntiin ja toisti, että ”myynti on kriittinen osa” lainasopimuksessa.
Maaliskuussa Egyptin talousuudistusten tilaa koskevaa IMF:n arviota – joka oli suoritettava ennen lainan toisen erän vapauttamista – lykättiin Egyptin edistymisen puutteen vuoksi, mukaan lukien yksityistämisen puutteeksi katsottu tilanne.
Ja niinpä Egyptin pahimman talouskriisin helpottamiseksi vuosikymmeniin tarvittavan lainan myötä hallitus on ryhtynyt yhteistyöhön.
”Ilmoitettu myynti varmasti auttaa hallituksen neuvotteluja IMF:n kanssa ja helpottaa IMF:n tehtävää – ainakin lyhyellä aikavälillä”, sanoi Yezid Sayigh, vanhempi tutkija Malcolm H Kerr Carnegie Middle East Centeristä. Hän kuitenkin lisäsi: ”Egyptin on edessään jatkuva haaste kasvattaa lisää summia lisämyynnillä.”
Vuotuinen inflaatio Egyptissä on noussut virallisten tilastojen mukaan ennätykselliseen 36,8 prosenttiin, ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet kaksi kertaa tätä vauhtia. Dollareita ei käytännössä ole saatavilla maassa, paitsi mustalla markkinalla.
Yritykset kärsivät tuontirajoituksista; valtion velka on kasvanut valtavasti; ja kansainväliset luokituslaitokset ovat alentaneet Egyptin luottoluokitusta. Yli puolet kauden 2023/24 budjetista on suunnattu velanhoitoon.
Sayigh huomautti, että IMF:n tarkastelun jatkaminen ei yksin riitä. IMF on myös vaatinut Egyptin punnan aidosti vapaata liikkumista valuuttamarkkinoilla. Viimeisen 1,5 vuoden aikana Egyptin punta on käynyt läpi useita devalvaatiokierroksia menettäen noin puolet arvostaan, mutta tämän vuoden maaliskuusta lähtien virallinen valuuttakurssi on pysynyt vakaana 30,8 ja 30,9 Egyptin punnan välillä suhteessa Yhdysvaltain dollariin.
Mustalla markkinoilla dollari kuitenkin vaihtaa omistajaa noin 38 Egyptin puntaa. Presidentti Abdel Fattah el-Sisi itse on ehdottanut, ettei devalvaatiota ole tulossa toistaiseksi, koska se rasittaa liikaa egyptiläisiä.
Syyllisyyden siirtäminen
Hallitus on väittänyt, että kriisi johtui ulkoisista sokeista – COVID-19-pandemiasta ja Ukrainan sodasta – kun taas analyytikot ovat väittäneet, että sokit ovat paljastaneet Egyptin talouden rakenteelliset heikkoudet.
He viittasivat esimerkiksi valtion massiivisiin menoihin hankkeisiin, jotka eivät tuota sijoitetun pääoman tuottoa, joista esimerkkinä on 58 miljardin dollarin uusi hallintopääoma. Egypti on lainannut aggressiivisesti rahoittaakseen näitä hankkeita.
Samaan aikaan armeijan ja turvallisuuspalvelujen alaisuudessa toimivat yritykset ovat laajentuneet el-Sisin vallan alle, mikä tarkkailijoiden mukaan vahingoittaa yksityistä sektoria. Ei-öljy-yksityisen sektorin aktiviteetti on supistunut yhtäjaksoisesti 30 kuukautta.
Talouden taustalla olevia ongelmia ovat alhaiset yksityiset investoinnit ja alhainen vientiaste, Pariisin kauppakorkeakoulun tutkija Ishac Diwan kirjoitti analyysissa. Kumpaakaan ongelmaa ei ratkaistu aiempi lainasopimus IMF:n kanssa vuonna 2016 ja siihen liittyvät talousuudistukset.
”Lainanoton kasvun ja pysähtyneen takaisinmaksukyvyn välinen yhteys on nykyisen finanssikriisin ytimessä”, Diwan kirjoitti.
IMF näkee vapaasti kelluvan valuuttakurssin avainasemassa näiden ongelmien ratkaisemisessa. Devalvaatio poistaisi rinnakkaiset markkinat, palauttaisi yritysten luottamuksen, parantaisi Egyptin vientiasemaa ja tekisi maasta houkuttelevamman sijoittajille.
Mutta kun Egypti devalvoitiin valuuttansa vuonna 2016, se ei lisännyt vientiä ja investointeja, ja ekonomisti Osama Diab kyseenalaisti IMF:n politiikan.
”Egypti kärsii rakenteellisesta kauppavajeesta, mikä tarkoittaa, että ulkomaan valuutoilla on aina paljon enemmän kysyntää kuin EGP:llä [Egyptian pound],” hän sanoi. ”IMF:n ehdot ovat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen näiden rakenteellisten ongelmien ratkaisemisessa, ja uusi devalvaatiokierros olisi aina ”tarvittava”.
Lisäksi viimeisin laina oli paljon pienempi kuin Egypti oli toivonut. 3 miljardia dollaria on ”merkityksellinen suhteessa rahoitusvajeeseen”, Diab sanoi. Silti IMF:n laina voi olla ”hyödyllinen sen tarjoamille kansainvälisille pääomamarkkinoille”, hän lisäsi.
Diwanin mukaan ”laina jättää Egyptin erittäin alirahoitettuun ohjelmaan ja kestämättömään talouteen”. Hän uskoi, että – ”mielummin ennemmin tai myöhemmin” – lainaehdot olisi neuvoteltava uudelleen, todennäköisesti ”Egyptin velan laajamittaisen uudelleenjärjestelyn yhteydessä”.
Hyperinflaation pelko
Mitä tulee IMF:n lainaan, omaisuuden myynti on tarjonnut välitöntä rahaa kiireellisiin maksuihin, mutta se ei ole ratkaissut Egyptin taustalla olevaa velkaongelmaa.
”Riippumatta pienistä ilmoituksista täällä tai siellä tehdään, pohjimmiltaan on talouspolitiikan järjestelmällinen epäonnistuminen”, sanoi Lähi-idän instituutin ulkopuolinen tutkija Hafsa Halawa.
”Perussyyt, jotka ovat johtaneet meidät tänne, eivät muutu, ja poliittista tahtoa todellisen muutoksen toteuttamiseen näyttää olevan vähän tai ei ollenkaan.”
Toinen tapa, jolla Egypti on käsitellyt kasvavia alijäämiään, on laajentaa rahan tarjontaa, mikä todennäköisesti kiihdyttää inflaatiota ja lisää puntaan kohdistuvia paineita. Yksi näkyvä toimenpide on ollut uuden 20 punnan setelin liikkeeseenlasku, joka yhtäkkiä tulvi markkinoille tämän kuun alussa.
Liike-elämässä ihmiset pelkäävät, että Egypti on matkalla kohti hyperinflaatiota ja epävakautta, yksi nimettömänä puhunut yrittäjä sanoi.
”Kukaan ei halua sijoittaa. [Investors] Odota, mitä tapahtuu Egyptin punnan kurssille ja selviääkö Egypti tästä tilanteesta.”
Monet yhteisön jäsenet jättävät Egyptin, hän sanoi. ”Parhaat meistä ovat lähdössä. Koko keskustelu on nyt eroon pääsemisestä.”
Paikallinen riippumaton tiedotusväline Mada Masr kertoi, että velkatilanne on niin epävarma, että hallituspiirissä on pöydällä vaihtoehto ”vapaaehtoisesti laiminlyödä osa velasta ja neuvotella velkojien kanssa uudesta maksuaikataulusta”.
1,9 miljardin dollarin omaisuuden myynti on näyttänyt parhaimmillaan lykkäävän tätä hetkeä sen sijaan, että välttyisivät siltä.
”IMF:n ja muiden lainanantajien tähän mennessä lähettämät viestit vain vahvistavat politiikkaa ”tölkin potkimisesta tielle”, mikä vain pitkittää ja lisää kentällä olevien egyptiläisten kokemaa kipua”, Halawa sanoi.
Kommentoi