Pakistanin armeija joutuu mielenosoittajien hyökkäyksen kohteeksi

Joukko mielenosoittajia tunkeutumassa kansallisen armeijan päämajan porteista. Vihainen väkijoukko sytyttää korkean armeijan asunnon tuleen. Mielenosoittajat ryöstävät puolisotilaallisten joukkojen johtamaa koulua.

Aikoinaan käsittämättömiä väkivaltaisen mielenosoituksen kohtaukset, jotka puhkesivat eri puolilla Pakistania tiistaina entisen pääministerin Imran Khanin pidätyksen jälkeen, näyttivät ylittävän rajan armeijan uhmaamista vastaan, jota Pakistanin myrskyisässä historiassa on harvoin rikottu. Maan perustamisesta 75 vuotta sitten armeija on pitänyt vakaata valtaa maan politiikassa ja ulkopolitiikassa toteuttamalla kolme onnistunutta vallankaappausta ja hallinnut maata suoraan useita vuosikymmeniä.

Jopa siviilihallitusten aikana sotilaalliset johtajat ovat pitäneet raudan – vaikka peitettynäkin – otteen vallasta, ohjaamalla suosimiaan poliitikkoja ja syrjäyttäen ne, jotka astuivat ulos rivistä. Harva uskalsi avoimesti uhmata.

Kun poliitikot tai muut siviilit valittivat, se oli melkein aina koodissa, puhuen epämääräisesti ”laitoksesta” tai ”pyhästä lehmästä” sen sijaan, että kutsuttaisiin suoraan maan armeijaa tai sen voimakasta tiedustelupalvelua. He tiesivät, mitä voisi tapahtua, jos he menivät pidemmälle: katoamisia, pidätyksiä, elämiä maanpaossa.

Sitten tuli Imran Khan, entinen maailmanlaajuinen krikettitähti, josta tuli populistinen poliitikko ja aikoinaan Lontoon muodikkaan väkijoukon vakituinen esiintyjä, joka oli viipynyt Pakistanin politiikan sivussa yli kaksi vuosikymmentä urheilusta eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Mr. Khan keräsi katuvaltaa ja lupasi ratkaista maan syvät taloudelliset ongelmat ja lopettaa sen endeemisen korruption tarjoten samalla vaihtoehdon maan juurtuneille poliittisille dynastioille. Armeijaa syytettiin tuolloin Khanin tien valtaan tasoittamisesta vuonna 2018, vastustajiensa painostamisesta vetäytymään tai vaihtamaan puolta ja lehdistönään uutismediaa.

Mutta suhteet rappeutuivat sen jälkeen, kun hänet syrjäytettiin pääministerin tehtävistä parlamentin epäluottamusäänestyksessä huhtikuussa 2022, kun Khan arvosteli kiivaasti kenraaleja ja syytti heitä salaliitosta häntä ja hänen poliittista liikettään vastaan.

Hra Khan oli kuukausien ajan kutsunut pakistanilaisen tiedustelupalvelun johtavan kenraalin nimeltä ja syyttänyt komentajaa marraskuussa häntä haavoittuneen ammuskelun takana. Ja hän oli jättänyt väliin oikeudelliset esiintymiset joukon häntä vastaan ​​nostettuja korruptiotapauksia – melkein uskaltaen viranomaiset pidättää hänet. Hänen kannattajansa seurasivat esimerkkiä ja menivät sosiaalisessa mediassa halveksimaan armeijaa ja syyttämään sitä demokratian horjuttamisesta.

Tiistaihin mennessä viranomaiset näyttivät saaneen tarpeekseen ja pidättivät herra Khanin selkeästi yrittäessään vahvistaa hallintaansa.

Jos pidätys oli monella tapaa paluu Pakistanin politiikan vanhaan järjestykseen, reaktio siihen oli kaikkea muuta kuin. Kun herra Khan vietiin pois, hänen kannattajansa puhjenivat eri puolilla maata sotilaslaitoksiin kohdistetuissa mielenosoituksissa – hänen kehotuksensa taistella. Väkijoukot kanavoivat sekä vihan, joka oli kypsynyt Khanin syrjäyttämisen jälkeen, että turhautumista vakavaan talouskriisiin, jossa ennätysinflaatio on nostanut perushyödykkeiden hinnat huimasti.

Mielenosoitukset jatkuivat suurissa kaupungeissa keskiviikkona, mikä syvensi kuohuntaa ja sai armeijan sijoittamaan yksiköitä ainakin kahteen maakuntaan. Joissain paikoissa mielenosoittajat taistelivat kiivaasti turvallisuusjoukkoja vastaan, jotka löivät kyynelkaasukanistereita ja heiluttivat pamppuja hajottaakseen väkijoukkoja.

Monet viranomaiset pelkäävät, että pitkittyneet mielenosoitukset voisivat pysäyttää maan ja että pääministeri Shahbaz Sharifin johtama hallitus voi kamppailla saadakseen heidät kuriin. Mielenosoittajien hyökkäykset sotilaallisia rakenteita vastaan ​​vahingoittivat myös armeijan mainetta, jota ei oteta huomioon. helposti peruttavissa.

”Tästä on tullut täydellinen poliittinen myrsky, jolla on hyvin arvaamattomia seurauksia”, sanoi Maleeha Lodhi, entinen Pakistanin suurlähettiläs Yhdysvalloissa ja Britanniassa. ”Aiemmin armeija toimi poliittisten kiistojen tuomarina. Nykyään maassa ei ole instituutiota, joka voisi toimia tässä roolissa.”

Khan ilmestyi keskiviikkona pääkaupungissa Islamabadissa poliisin päämajaksi muuttuneeseen oikeussaliin, jossa tuomioistuin oli valtuuttanut viranomaiset pidättämään hänet kahdeksaksi päiväksi kiinteistöjen luovutukseen liittyvän korruptiotapauksen yhteydessä. Hra Khan kiisti syytteet ja ilmaisi huolensa turvallisuudestaan ​​pidätettynä, paikalliset uutismediat raportoivat.

Erikseen herra Khania syytettiin myös toisesta syyte valtion lahjojen laittomasta myymisestä pääministerikautensa aikana.

Ainakin viisi ihmistä on kuollut mielenosoituksissa tiistain jälkeen, paikalliset uutiskanavat raportoivat, ja yli 1 000 ihmistä on pidätetty pelkästään Punjabin maakunnassa. Viranomaiset sulkivat myös internetin osissa maata yrittääkseen tukahduttaa levottomuudet.

Mutta tukahduttaminen ei ole juurikaan saanut mielenosoittajia luopumaan, ja armeija, uuden armeijan päällikön, kenraali Syed Asim Munirin johdolla, on epävarmassa tilanteessa.

Koska herra Khan on kasvattanut syvää tukea armeijan omissa riveissä, tukahdutuksen eskaloituminen voi aiheuttaa repeämisen, joka horjuttaa entisestään instituutiota, joka on jo kohtaamassa yhden vakavimmista kriiseistään sitten vuoden 2007, jolloin viimeinen sotilasjohtaja kaappasi vallan. Kenraali Pervez Musharraf erosi tehtävästään julkisen paheksun vuoksi.

Armeijan jännityksen vuoksi kenraali Munir ”on mahdollisesti armeijan verkostojen, kenties joidenkin vanhempien kenraalien, painostuksen alaisena vetäytymään, siirtymään ramppiin ja tekemään sovinnon” herra Khanin kanssa, sanoi armeijan vanhempi asiantuntija Asfandyar Mir. Yhdysvaltain rauhaninstituutti.

Mielenosoittajien ankara tukahduttaminen uhkaa myös heikentää entisestään armeijan vuosikymmeniä jatkunutta kansantukea huolimatta kenraalien vaatimuksesta muokata maan politiikkaa.

Monet pakistanilaiset näkevät armeijan edelleen hillitsevänä voimana, joka auttaa pitämään korruptoituneita poliittisia dynastioita linjassa. Sotilaat ovat olleet hätäavun etulinjassa tuhoisten tulvien ja muiden katastrofien jälkeen sekä Pakistanin talebanien terrorikampanjoiden tukahduttamisessa vuosina 2014 ja 2017.

Tämä suosio säilyi vuosia sen jälkeen, kun herra Khan nousi pääministeriksi. Mutta kun parlamentti syrjäytti herra Khanin vallasta huhtikuussa, hänen syrjäyttämisensä oli jälleen armeijan vihreä valo, kun hän oli alkanut vastustaa kenraaleja.

Hra Khanin kritiikki armeijaa kohtaan on siitä lähtien ollut resonoi jopa hänen nykyisen tukipohjansa ulkopuolella, ja äänestäjät palkitsivat hänen puolueensa merkittävillä vaalivoitoilla vapaista parlamenttipaikoista useissa maakunnissa. Khan on myös vaatinut hallitusta järjestämään ennenaikaiset parlamenttivaalit.

”On vaikea nähdä, kuinka tilanne kärjistyy täältä”, kirjoitti Washingtonin Brookings Institutionin stipendiaatti Madiha Afzal tekstiviestissä. ”Khanin kansan tuki on suojellut häntä laitoksen itsevarmuutta vastaan ​​tähän asti. Mutta nyt, kun laitos on vahvistanut itsensä, on vaikea nähdä sen perääntyvän pian.”

Hän lisäsi: ”Edessä on epävakaat, vaaralliset ajat Pakistanille.”

Salman Masood osallistunut raportointiin.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*