Kolme neljäsosaa vuosisata sitten kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi perustettu maailmanpaneeli kokoontui maanantaina New Yorkissa uuden johtonsa alaisuudessa: kansakunta, joka on syöstänyt Euroopan suurimpaan maakonfliktiinsa sitten toisen maailmansodan.
Ensimmäistä kertaa sitten helmikuun 2022, kun sen armeija hyökkäsi naapurimaiden Ukrainan rajojen yli ja aloitti provosoimattoman sodan, Venäjä on ottanut YK:n turvallisuusneuvoston kiertävän puheenjohtajuuden.
Oudot eivät hävinneet kenellekään, paitsi kenties Venäjän YK-suurlähettiläälle, joka torjui kasvavan valituksen, jonka mukaan Venäjällä ei ole mitään tehtävää neuvoston puheenjohtajana.
”Emme käytä väärin presidentin oikeuksia”, suurlähettiläs Vassili Nebenzia sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa. ”Yksi asia on kansallinen kanta. Toinen asia on turvallisuusneuvoston puheenjohtajan rooli, jota arvostamme.”
Ja todellakin, turvallisuusneuvoston uuden puheenjohtajuuden ensimmäinen päivä alkoi riittävän tavallisesti.
Siellä oli tavanomainen aamiainen, jonka isännöi uusi johtaja ja johon osallistui kaikkien 15 jäsenmaan edustajia. Se osoitti, herra Nebenzia sanoi, että ”he kaikki ovat valmiita lähtemään mukaan”.
Lisäksi pidettiin neuvoston hallinnollinen istunto, jossa sodan aihe ei noussut esiin, sekä iltapäiväkokous kaikkien YK:n jäsenmaiden kanssa, jossa Venäjä esitteli kuukauden suunnitelmansa. Nämä tapaamiset heijastivat Venäjän uusien tehtävien suurelta osin seremoniallista luonnetta – mutta työhön kuuluu saarnatuoli, ja sitä jotkut länsimaiset virkamiehet pelkäävät.
”Odotamme heidän käyttäytyvän ammattimaisesti”, Yhdysvaltain YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfield sanoi toimittajille maanantaina. ”Mutta odotamme myös, että he käyttävät paikkaansa disinformaation levittämiseen ja omien agendojensa edistämiseen Ukrainan suhteen. Ja olemme valmiita kutsumaan heidät esiin joka ikinen hetki, kun he yrittävät tehdä niin.”
Silti rouva Thomas-Greenfield totesi, että neuvoston työssä oli muutakin kuin Ukraina ja että jäsenten oli työskenneltävä toistensa kanssa useissa maailmanlaajuisissa aiheissa.
YK:n tiedottaja Stéphane Dujarric sanoi, että Venäjän pääsihteeri António Guterresin viesti oli sama, jonka hän antoi joka kuukausi puheenjohtajavaltiolle: ”Mitä yhtenäisempi neuvosto on työssään, sitä parempi se on organisaatiolle.”
Venäjä teki selväksi, että sotaa tai ei sotaa, se hyödyntää täysimääräisesti YK:n roolia, kun sen ulkoministeri Sergei V. Lavrov suunnittelee matkustavansa New Yorkiin huhtikuun lopussa puheenjohtajana kahdessa neuvoston kokouksessa.
Vaikka presidentin valtuudet olivat rajalliset, symboliikka oli monille ylivoimainen. Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi vasta viime kuussa pidätysmääräyksen Venäjän presidentille Vladimir V. Putinille, joka syytti häntä sotarikoksista Ukrainassa, jossa Venäjän joukot kohdistavat säännöllisesti siviilialueita.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tuomitsi turvallisuusneuvoston puheenjohtajuuden siirtymisen Venäjälle ja kutsui sitä ”absurdiksi ja tuhoisaksi”. Myös Yhdysvaltain viranomaiset valittivat sitä, mutta sanoivat, että mitään ei ollut tehtävissä. Kuukauden puheenjohtajuus pyörii aakkosjärjestyksessä neuvoston 15 jäsenen kesken, ja nyt on vain Venäjän vuoro.
Tämä on tuskin ensimmäinen kerta, kun turvallisuusneuvosto kokoontuu sodan varjossa.
Lontoossa 17. tammikuuta 1946 järjestö piti ensimmäisen kokouksensa 11. maailmansodan raunioiden keskellä. ”Herrat”, väliaikainen puheenjohtaja julisti. ”Peruskirjan artiklojen mukaisesti julistan turvallisuusneuvoston asianmukaisesti muodostetuksi.”
Venäjä – silloin Neuvostoliitto – oli yksi viidestä veto-oikeudesta omistetusta neuvoston pysyvästä jäsenestä tuona päivänä ja on yksi edelleenkin. Veto-oikeus on vaikeuttanut elimen työtä Ukrainan sodassa.
Neuvoston tehtävänä on ylläpitää rauhaa ja turvallisuutta kaikkialla maailmassa, ja sen antamat päätöslauselmat ovat oikeudellisesti sitovia. Mutta se ei ole pystynyt antamaan yksimielisiä lausuntoja tai antamaan päätöslauselmia sodasta, koska Venäjällä on valta estää kaikki toimet itseään vastaan.
Puheenjohtavalla maalla ei ole lisävaikutusta päätöksiin tai äänestyksiin, yleensä kokousten suunnitteluun ja johtamiseen sekä hallintotyön hoitamiseen. Mutta puheenjohtajina toimivat jäsenet isännöivät yleensä useita kokouksia maailmanlaajuisista aiheista, joita he haluavat korostaa, mukaan lukien ilmasto, naisten oikeudet ja rauhanturvaaminen Afrikassa.
Analyytikot sanovat, että Venäjän puheenjohtajuus vaatii vaikeaa tasapainotusta yhdysvaltalaisilta ja eurooppalaisilta neuvoston jäseniltä. Toisaalta he haluavat säilyttää tiukan asenteensa Moskovaa vastaan, mutta toisaalta heidän on varmistettava, että neuvoston työ ei keskeydy.
”Yhdysvallat ja eurooppalaiset kiristävät hampaitaan ja sietävät Venäjän puheenjohtajuuden”, sanoi Richard Gowan, YK:n johtaja International Crisis Group -järjestöstä, joka pyrkii estämään tappavia konflikteja. ”Venäläiset ovat ilmoittaneet haluavansa välttää suurta sotkua presidenttikaudella.”
Vaikka maanantaina ei ollut ilotulitteita, asiat voivat muuttua keskiviikkona.
Narratiivien sota Ukrainasta saattaa puhjeta silloin, kun Venäjä kutsuu koolle epävirallisen neuvoston kokouksen Ukrainan lapsista, jotka se on väkisin tuonut rajan yli. Venäjä väittää toimineensa lasten suojelemiseksi. Kansainvälinen tuomioistuin on julistanut sen sotarikokseksi.
Kokouksen tavoitteena, herra Nebenzia sanoi maanantaina, on ”hälventää joitakin epäilyksiä ja propagandaa tästä aiheesta”.
Toinen istunto käsittelee aseiden ja sotatarvikkeiden vientiä. Painopiste, herra Nebenzia väitti, ei tule olemaan yhdessäkään tietyssä maassa – mutta Kreml on toistuvasti tuominnut länsimaisten liittolaisten avun valumisen Ukrainaan sodan alkamisen jälkeen.
Venäjän ulkoministeri Lavrov aikoo myös johtaa Palestiinan ja Israelin välistä konfliktia käsittelevää kokousta 25. huhtikuuta.
Ja herra Lavrov, Venäjän Ukrainan sodan horjumaton puolustaja, aikoo johtaa toista istuntoa toisesta aiheesta: rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen monenvälisyyden ja YK:n peruskirjan avulla, suvereniteetti ja kunnioitus, Nebenzia sanoi.
Tämä sai Britannian YK:n apulaissuurlähettilään James Kariukin terävän vastalauseen.
”Venäjä ei voi puhua kansainvälisestä oikeudesta tai YK:n arvoista”, hän sanoi.
Kommentoi