Australian kirje on Australian toimistomme viikoittainen uutiskirje. Kirjaudu saadaksesi sen sähköpostitse. Tämän viikon numeron on kirjoittanut Natasha Frost, Australian toimiston toimittaja.
Torstaina – Australian kansallispäivänä, joka tunnetaan nimellä Australia Day – paikallinen kahvilaani Melbournessa oli täynnä. Mutta kun he siemailivat kahvia ja syövät aamiaisburritoja, monet enimmäkseen nuorista, enimmäkseen valkoihoisista asiakkaista kertoivat päivästä tuntemuksistaan vaatevalinnan kautta: sama punainen, musta ja keltainen T-paita, jonka iskulause oli ” Aina ollut, aina tulee olemaan.”
Täysi lause – ”aina ollut, aina tulee olemaan aboriginaalien maa” – on ikoninen mielenosoitus Australian alkuperäiskansojen maaoikeusliikkeessä. Se viittaa siihen, kuinka aboriginaalien maata ei koskaan luovutettu kolonisoiville eurooppalaisille joukkoille; kuinka Australian alkuperäiskansat kohtaavat edelleen riistämistä, rakenteellista eriarvoisuutta ja syrjäytymistä; ja kuinka First Nationsin australialaiset säilyttävät syvän yhteyden maihin, jotka heiltä vietiin.
Ideat, joita iskulause edustaa, ovat erityisen painavia 26. tammikuuta. Päivää on vietetty kansallisesti Australian kansallisena juhlapäivänä vuodesta 1994 ja se merkitsee ensimmäisen laivaston laskeutumista Sydney Coveen vuonna 1788, jolloin noin 1 400 ihmistä, joista puolet on tuomittuja, saapui Britanniasta.
Nämä tulokkaat aloittaisivat kaksi vuosisataa kestäneen Australian muutoksen, joka alkaisi lipun nostamisesta maalle, jota britit kuvailivat ”Terra Nulliukseksi” eli ei-kenenkään maaksi.
Monille australialaisalkuperäisväestölle tammikuun 26. päivä on surun päivä, ja se tunnetaan nimellä ”Survival Day” tai ”Invasion Day”. Sitä pidetään varkaus-, verilöyly-, vangitsemis- ja pakkosulauttamisohjelman symbolisena alkuna. Jo vuonna 1938 aboriginaalien johtajat ovat vaatineet, että tammikuun 26. päivä tunnettaisiin ”kansallisena surupäivänä”, jolla muistetaan ”valkoisen miehen maamme valtaamista”.
Yhä useammin monet australialaiset, jotka eivät ole alkuperäiskansoja, ovat samaa mieltä. Vaikka suurin osa australialaisista uskoo, että Australia-päivän pitäisi pysyä 26. tammikuuta – viimeaikaisten mielipidemittausten mukaan noin 60 prosenttia on tyytyväisiä päivämäärään sellaisena kuin se on – tämä määrä on laskenut. Kaksikymmentä vuotta sitten se oli lähempänä 80 prosenttia. Ja alle 35-vuotiaista selvä enemmistö on sitä mieltä, että maan ei pitäisi viettää Australian päivää 26. tammikuuta.
Jotkut ovat ehdottaneet loman vaihtamista toiseen päivämäärään, kuten 1. tammikuuta (päivämäärä Australian liittämiseen), tammikuun neljäntenä perjantaina (koska siitä tulisi hyvä pitkä viikonloppu) tai 8. toukokuuta (koska lyhenne M8 kuulostaa ”kaverilta”).
Jotkut osavaltioiden hallitukset sekä monet suuret australialaiset yritykset ovat antaneet henkilökunnalle mahdollisuuden työskennellä 26. tammikuuta ja ottaa sen sijaan toisen vapaapäivän, jotta lomaa ei vietetä ollenkaan. Ja jopa ne, jotka tuskin ovat antaneet radikaaleja toimia, kuten toimihenkilöiden huippujohtajat, ovat ilmaisseet kaksimielisyytensä päivämäärän suhteen.
Australian suurimman televiestintäyrityksen Telstran entinen toimitusjohtaja Andy Penn sanoi, ettei hän haluaisi työskennellä lomalla, ja hän kehotti muita yritysjohtajia puhumaan asiasta. ”Uskon, että toimitusjohtajat näkevät yhteiskunnassa asioita, joissa tarvitaan muutosta, ja kannattavat muutosta, vaikka kaikki eivät olisikaan samaa mieltä”, hän sanoi The Age -lehdelle.
Pitkässä LinkedIn-viestissä Adam Powick, Deloitte Australian toimitusjohtaja, tunnusti ”kansallispäivämme varjon”. Kysymys siitä, pitäisikö vapaapäivä pitää, hän kirjoitti, ”heijastaa osuvasti kiistaa ja eripuraisuutta, joka on alkanut symboloida kansallispäiväämme”.
Tämän vuoden Australia-päivä pidettiin keskellä yhä kiistanalaisempaa kansallista keskustelua tulevasta kansanäänestyksestä alkuperäiskansojen neuvoa-antavan elimen perustamisesta työskentelemään hallituksen kanssa aboriginaaliasioissa.
Jotkut yksinkertaisesti vaihtaisivat päivämäärää, kun taas toiset väittävät, että Australian päivän loma on poistettava kokonaan. Torstaina Invasion Day -mielenosoituksia järjestettiin suurimmissa kaupungeissa eri puolilla maata. Yhdessä Melbournessa pidetyssä mielenosoituksessa vihreän puolueen senaattori ja aboriginaalinainen Lidia Thorpe kuvaili valkoisten ja australialaisten alkuperäiskansojen välisiä rotusuhteita ”sodaksi”.
”He tappavat meitä edelleen. He tappavat edelleen lapsiamme”, hän sanoi. ”Mitä meidän on juhlittava maassamme?”
Tässä viikon tarinat.
Kommentoi