Moskova väittää, että se ei noudata öljyn hintakattoa

Luotto…Ludovic Marin/Agence France-Presse – Getty Images

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi, että ”olennainen kohta” kaikissa Ukrainan sotaa koskevissa rauhanneuvotteluissa pitäisi olla se, kuinka antaa ”turvatakuut Venäjälle”, kun otetaan huomioon Moskovan huoli Natosta.

Hra Macronin lausunnot lauantaina lähetetyssä televisiohaastattelussa nostivat esiin teeman, jota hän on ajanut siitä lähtien, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta, mutta ei ole toistunut viime aikoina. ”Meidän on valmistauduttava siihen, mitä olemme valmiita tekemään, kuinka suojelemme liittolaisiamme ja jäsenvaltioita ja kuinka annamme takeet Venäjälle sinä päivänä, kun se palaa neuvottelupöytään”, Macron sanoi.

”Yksi keskeisistä asioista, joihin meidän on puututtava – kuten presidentti Putin on aina sanonut – on pelko siitä, että Nato tulee suoraan sen ovelle, ja aseiden käyttö, jotka voivat uhata Venäjää”, hän sanoi.

Ranskalaisen televisiokanavan TF1:n haastattelu vaikutti myötätuntoiselta Venäjän presidentti Vladimir V. Putinin huolenaiheista, ja Venäjän valtion uutistoimisto TASS otti sen välittömästi esiin. Se sai aikaan vihaisen reaktion Ukrainassa.

Hra Macron antoi haastattelun valtiovierailullaan Yhdysvalloissa, joka päättyi lauantaina. Se lähetettiin hänen lähtiessään.

Vierailunsa aikana Macron yritti korostaa Ranskan yksiselitteistä tukea Ukrainan asialle ja lupasi lisätä Ranskan sotilaallista tukea, ja presidentti Biden ilmaisi ehdollisen avoimuuden puhuakseen Putinin kanssa. Tältä pohjalta kaksi johtajaa esittivät yhtenäisen rintaman.

Yhdysvalloilla ei ollut välitöntä reaktiota Macronin huomautuksiin, mutta ne näyttivät menevän pidemmälle kuin mitä Yhdysvallat on tarjonnut Putinille.

David Arakhamia, Ukrainan neuvotteluryhmän päällikkö neuvotteluissa Venäjän kanssa, jotka romahtivat nopeasti sodan alussa, julkaisi tyrmäävän vastauksen hra Macronin ehdotukseen Telegramissa.

Hän sanoi, että Venäjän oli tehtävä neuvottelujen alkamiseksi ”poistua maamme alueelta; maksaa korvauksia; rangaista kaikkia sotarikollisia; vapaaehtoisesti luopumaan ydinaseista.”

Viimeinen näistä vaatimuksista oli selkeä viittaus Budapestin muistioon, joka allekirjoitettiin vuonna 1994. Sopimuksen mukaan Venäjä oli yksi niistä valtioista, jotka takasivat Ukrainan ”itsenäisyyden ja suvereniteetin nykyisillä rajoilla” vastineeksi siitä, että Ukraina luopui ydinarsenaalistaan, mutta Sen jälkeen herra Putin on jättänyt sen huomiotta.

Vuodesta 2019 lähtien, kun hän julisti tarpeen keksiä uudelleen ”turvallisuusarkkitehtuuri” Euroopan unionin ja Venäjän välillä, hän on vaatinut, että Venäjä on saatava uuteen ”vakausjärjestykseen” Euroopassa.

Vaikka hän on tuominnut päättäväisesti Putinin ”keisarillisen” hyökkäyksen, Macron ei ilmeisesti ole houkutellut harkitsemaan uudelleen minkään Venäjän yhdentymisen käytännöllisyyttä eurooppalaiseen turvallisuusjärjestelyyn.

Kuuluisa ranskalainen politologi ja esseisti Nicolas Tenzer vastasi TASS:n twiittiin, joka sisälsi herra Macronin huomautuksia, kommentoi: ”Tuhottavaa.”

Tohtori Alina Polyakova, Washingtonissa sijaitsevan tutkimuslaitoksen European Policy Analysis -keskuksen puheenjohtaja, kommentoi Tenzerin twiittiä: ”Tiedät, että teet jotain hirveän väärin, kun Kremlin valtion propaganda ylistää sinua. Näyttää siltä, ​​että vaikka Putin olisi kuinka brutaali tahansa, Macron ei voi päästää irti puutteellisesta näkemyksestään.

Macronin suhtautumista Venäjään epäillään syvästi Liettuassa, Latviassa, Virossa, Puolassa ja muissa Euroopan unionin ja Naton valtioissa, jotka olivat kerran Neuvostoliiton totalitaarisen ikeen alla. Tämä on heikentänyt hänen pyrkimyksiään Euroopan johtajuuteen.

8. helmikuuta, vähän ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Putin esitti kolme vaatimusta yhteisessä lehdistötilaisuudessa Macronin kanssa Moskovassa. Näitä olivat: Naton laajentumisen lopettaminen; ei ohjuksia lähelle Venäjän rajoja; ja Naton sotilaallisen infrastruktuurin vähentäminen Euroopassa vuoden 1997 tasolle, ennen kuin Moskovan aiemmin hallinnassa olleet Baltian ja Keski-Euroopan maat liittyivät liittoumaan.

Yhdysvallat hylkäsi Venäjän vaatimukset ”ei-alkuperäisinä” tuolloin, mutta herra Macronilla näyttää olevan vivahteikas näkemys.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*