Georgian ja Armenian taloudet ovat vaarassa Venäjän kauppapakotteiden takia

Kaukasian maat Georgia ja Armenia, joiden taloudet nousivat yllättäen Ukrainan sodan jälkeen, ovat nyt edessään lännen kostotoimiin Venäjän kanssa käytävän kaupan piikkien seurauksena.

Kaksi entistä Neuvostoliiton valtiota lähellä Venäjän etelärajaa nousivat kaksinumeroiseen kasvuun viime vuonna, kun venäläisten työntekijöiden, vaurauden ja kaupan nousu kiihdytti niiden laajempaa toipumista Covidin jälkeen.

Georgian talous kasvoi 10,1 prosenttia vuonna 2022, kun taas Armenian 12,6 prosenttia Kansainvälisen valuuttarahaston tietojen mukaan. Vuonna 2023 niiden kasvun odotetaan hidastuvan noin 4 prosenttiin ja 5,5 prosenttiin, mikä kuvastaa yleistä maltillistumista laajemmin Kaukasuksen ja Keski-Aasian alueella, YK:n virasto sanoi.

Silti analyytikot sanovat, että perustavanlaatuiset kasvun tekijät ”eivät ole kadonneet”, ja ne voivat asettaa nämä maat kansainvälisen valokeilan kohteeksi.

”Syy, miksi emme ole hidastaneet niin paljon kuin olisimme voineet, on se, että käytimme hyväksemme Venäjän syrjäytymistä muun maailman toimesta”, Mikheil Kukava, Georgian kehitysyhteistyöinstituutin talous- ja sosiaalipolitiikan johtaja. Tietoa, kertoi CNBC:lle zoomin kautta.

Länsimaiden johtajat ovat soittaneet tänä vuonna hälytyskelloja siitä, että tietyt kauppiaat käyttävät Armenian, Georgian, Kazakstanin ja Turkin kaltaisia ​​maita kiertääkseen Venäjää koskevia pakotteita.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki totesi viimeisimmässä talouskatsauksessaan, että tällaisista maista on tulossa eristyneen valtion niin sanottuja välittömiä kauppakumppaneita.

”Vienti Euroopan unionista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan [have] lisääntyi dramaattisesti, mikä viittaa ”välityskaupan” kasvuun, jolloin tavaroita viedään Keski-Aasian talouksiin ja myydään sitten Venäjälle”, EBRD sanoi.

Tänä vuonna Venäjä on noussut Georgian toiseksi suurimmaksi kauppakumppaniksi tuonnissa ja kolmanneksi suurimmaksi kauppakumppaniksi viennin osalta Georgian kansallisen tilastotoimiston Geostatin ennakkotietojen mukaan. Vuoteen 2022 mennessä Venäjän tuonti maahan kasvoi 79 %, kun taas vienti Venäjälle kasvoi 7 %.

Samaan aikaan Venäjä on Armenian suurin kauppakumppani sekä tuonnissa että viennissä. Myös Kirgisia, Tadžikistan ja Azerbaidžan sekä muut alueen maat ovat nousseet Venäjän kanssa käytävässä kaupassa viimeisen vuoden aikana, IMF:n tiedot osoittavat.

”Muuttuvat kauppatavat alueella ovat mahdollisuus, mutta myös riski”, Subir Lall, IMF:n Lähi-idän ja Keski-Aasian apulaisjohtaja, sanoi tiedotustilaisuudessa aiemmin tässä kuussa.

Georgian ja Armenian hallitusten edustajat eivät heti vastanneet CNBC:n pyyntöön kommentoida nousua, eivätkä he toimittaneet erittelyä Venäjän kanssa myydyistä tavaroista.

Geostatin tiedot osoittivat kuitenkin, että autot, bensiini ja määrittelemättömät ”muut hyödykkeet” muodostivat suurimman osan Georgian kaupasta yleisesti. Erityisesti Venäjälle vietyjen ajoneuvojen, lentokoneiden ja alusten määrä nelinkertaistui vuonna 2022 ja on tällä hetkellä noin kaksinkertainen vuoden 2021 tasoon.

”En muista aikaa, jolloin Venäjä olisi ollut Georgian johtava kauppakumppani – sekä tuonnissa että viennissä. Joidenkin tuotteiden hinnat kasvoivat 1000 % tai 500 %. Se on epäilyttävää, eikö?” Kukava sanoi.

”Vaikka täällä ei ole mitään laitonta – ne eivät ole sanktioituja tavaroita – epäilemme, että kyseessä ovat kaksikäyttöiset tuotteet, kuten pesukoneet, joita voidaan käyttää niin moneen käyttöön”, hän lisäsi ja huomautti, että tällaisten tavaroiden osat voivat olla käytetään uudelleen sotilas- ja mikrosirutuotteisiin.

Nousevat kauppavirrat ovat saaneet Euroopan unionin ja sen liittoutuneiden maiden pyynnöt joko saada tällaiset maat mukaan seuraamuksiin tai lyödä niitä itse toissijaisilla pakotteilla.

Euroopan komission, EU:n toimeenpanoelimen, tiedottaja kertoi CNBC:lle, että se työskentelee parhaillaan ”havainnoidakseen kauppavirtojen suuntaamista tietyistä kolmansista maista, jotka toimivat mahdollisina porttina Venäjälle”.

Tämä on seurausta kommenteista aiemmin tässä kuussa Euroopan komission puheenjohtajalta Ursula von der Leyeniltä, ​​joka sanoi, että ryhmän 11. Venäjää vastaan ​​suunnattu pakotepaketti keskittyisi ”kiertämisen torjumiseen” yhteistyössä Seitsemän maan kanssa.

EBRD arvioi nyt, että tällaisen ”välittyneen kaupan” osuus on noin 4–6 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta Armeniassa ja Kirgisiassa. Se puolestaan ​​vahvistaa maiden ”nousevaa logistiikkateollisuutta” ja tukee paikallisten valuuttojen vahvistumista, se sanoi.

Armenian keskuspankin apulaiskuvernööri Armen Nurbekyan kuitenkin vaati, että viranomaiset tarkkailevat maan kauppaa viikoittain varmistaakseen, etteivät yritykset joutuisi kauppasaartojen vastaiseksi.

”Armenian kannalta pakotteiden noudattaminen on ehdoton prioriteetti”, Nurbekyan sanoi CNBC:lle. ”Olemme alueella, joka on hyvin myrskyisä, joten tiedämme, mitä tarkoittaa olla pakotteiden kohteena olevien maiden lähellä, ja mielestäni olemme onnistuneet ohjaamaan talouttamme niin, että pysymme erossa ongelmallisista tapauksista. ”

Nurbekyan huomautti, että kaupan kasvua on nähty ”kaikki puolella” – mukaan lukien elintarvikkeiden jalostus, maataloustuotteet ja autot -, kun kotimaiset yritykset ovat hyödyntäneet lisääntynyttä kysyntää länsimaisten yritysten poistuttua Venäjältä.

Hän myönsi, että erityisesti edistyneen teknologian osien kysynnän prosentuaalinen kasvu oli ollut ”melko suurta”, mutta sanoi, että tämä johtui siitä, että tasot olivat alkaneet alhaiselta pohjalta.

”Kukaan ei ole niin naiivi olettaakseen, että seuraamusten suuruuden ja virtojen koon vuoksi kuka tahansa voi välttää riskejä. Näin ei koskaan ole. Mutta toimintatapamme on aina, että … varmistamme, että noudattaminen rahoituslaitoksissamme ja yleisemmin on korkeampi taso [to other countries]. Lyhyesti sanottuna emme aio olla opportunisteja”, hän lisäsi.

Länsiliittolaiset eivät ole vielä tarkentaneet, miltä heidän seuraava pakotteidensa näyttävät tai milloin ne saattavat tulla voimaan. Jotkut analyytikot kuitenkin sanovat, että niiden mahdollisuus saattaa saada asianomaiset maat harkitsemaan uudelleen uskollisuuttaan.

”Meidän on vieroitettu tästä riippuvuudesta Venäjän taloudesta”, Kukava sanoi.

”Tämä on ristiriitainen maa, ja taloudellinen riippuvuus niistä tarkoittaa, että emme voi käydä kauppaa EU:n, Yhdysvaltojen ja länsimaiden kanssa. Kasvun on tultava niiden kanssa käytävästä kaupasta eikä Venäjän kanssa”, hän lisäsi.

Tämä koskee erityisesti maita, jotka pyrkivät EU- ja Nato-jäsenyyteen.

Georgia haki EU-jäsenyyttä maaliskuussa 2022, viikko sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja pyrkii ehdokasvaltion asemaan. Maa on Ukrainan ohella ilmoittanut pyrkivänsä Natoon.

Georgian julkinen tuki EU-jäsenyydelle on lisääntynyt viime kuukausina, ja tällä hetkellä neljä viidesosaa (81 %) väestöstä kannattaa blokkiin liittymistä Yhdysvaltojen perustaman voittoa tavoittelemattoman National Democratic Instituten tuoreen kyselyn mukaan. Kolme neljäsosaa (73 %) tukee edelleen Nato-jäsenyyttä.

Armenia ei kuitenkaan ole koskaan jättänyt kumpaakaan jäsenhakemusta, eivätkä muut Keski-Aasian maat voisi liittyä EU:hun.

”Lisäämme öljyä tuleen syventämällä tätä kauppasuhdetta Venäjän kanssa. Geopoliittinen konteksti, jonka kanssa me [Georgia] nyt ajatellaan olevan muiden Keski-Aasian maiden kanssa. Mutta heillä ei ole EU-jäsenyyttä tavoitteena, vaan meillä”, Kukava sanoi.