Äänestysprosentti on ollut korkea vaaleissa, jotka voivat määrittää Turkin tulevaisuuden.
Turkkilaiset ovat päättäneet äänestää yhdessä maan 100-vuotisen historian merkittävimmistä vaaleista, kilpailu, joka voi päättää presidentti Tayyip Erdoganin 20-vuotisen hallinnon ja heijastua kauas Turkin rajojen ulkopuolelle.
Vaalien äänestyspaikat, joissa äänestäjät ovat valinneet valintansa presidentiksi ja parlamentiksi, suljettiin klo 17 paikallista aikaa (1400 GMT).
Runsas äänestysprosentti tarkoittaa, että äänestyspaikoilla on ollut pitkiä jonoja eri puolilla Turkkia, erityisesti sen suurimmissa kaupungeissa. Istanbulin asianajajaliitto on muistuttanut ihmisiä, että jos he odottavat äänestyspaikalla jo ennen klo 17, he voivat jäädä äänestämään, mutta kukaan tämän jälkeen jonoon siirtyvä ei pääse äänestämään.
Turkin laki kieltää tulosten ilmoittamisen klo 21 asti, vaikka sitä on aikaistettu aiemmin. Myöhään sunnuntaina saattoi olla hyvä osoitus siitä, tuleeko jatkokierros.
Mielipidemittaukset ovat antaneet Erdoganin tärkeimmälle haastajalle Kemal Kilicdaroglulle, joka johtaa kuusipuolueliittoa, hieman johtoasemassa, ja kaksi perjantaina tehtyä mielipidemittausta osoittivat hänen ylittävän 50 prosentin kynnyksen, joka vaaditaan voittoon. Jos kumpikaan ei saa sunnuntaina yli 50 prosenttia äänistä, järjestetään toinen kierros 28. toukokuuta.
Presidentinvaalin äänestys ei ratkaise ainoastaan sitä, kuka johtaa Natoon kuuluvaa 85 miljoonan asukkaan Turkkia, vaan myös sen, miten sitä hallitaan, mihin sen talous on menossa syvän elinkustannuskriisin keskellä ja millainen sen ulkopolitiikka on.
Erdogan on ohjannut 85 miljoonan kansan läpi yhden sen muuttavimmista ja jakautuneimmista aikakausista Ottomaanien valtion 100-vuotisen historian aikana.
Turkista on kasvanut sotilaallinen ja geopoliittinen raskassarja, joka osallistuu konflikteihin Syyriasta Ukrainaan.
Naton jäsenen jalanjälki sekä Euroopassa että Lähi-idässä tekee vaalien tuloksesta yhtä kriittistä Washingtonille ja Brysselille kuin Damaskokselle ja Moskovalle.
Joten Turkki saattaa siirtyä Erdoganin jälkeiseen aikakauteen sunnuntain presidentin- ja parlamenttivaalien jälkeen, mikä voi tarkoittaa ulkopoliittisia muutoksia.
Hän on edelleen leijona konservatiivisessa Turkissa, joka oli todistamassa hänen hallituskautensa kehitysbuumia.
Useammat uskonnolliset äänestäjät ovat myös kiitollisia hänen päätöksestään poistaa maallisen aikakauden rajoitukset huivit ja ottaa käyttöön islamilaisia kouluja.
Kemal Kilicdaroglun ja hänen kuusipuolueliittonsa – ryhmä, joka muodostaa sellaisen laajapohjaisen liittouman, jota Erdogan loisti koko uransa ajan – ilmaantuminen antaa ulkomaisille liittolaisille ja turkkilaisille äänestäjille selkeän vaihtoehdon.
Mielipidemittausten mukaan 74-vuotias maallinen oppositiojohtaja on koskettavan etäisyyden päässä ensimmäisen kierroksen voittoon vaadittavan 50 prosentin kynnyksen rikkomisesta.
Toinen kierros 28. toukokuuta voisi antaa Erdoganille aikaa ryhmitellä uudelleen ja muotoilla keskustelu.
Häntä kuitenkin vainoaisi Turkin hänen aikansa vakavin talouskriisi ja levottomuus hänen hallituksensa änkyttävästä vastauksesta yli 50 000 ihmishenkeä vaatineeseen maanjäristykseen.
Kommentoi