Päätöslauselman mukaan Kansainvälinen tuomioistuin antaa lausunnon Israelin palestiinalaisalueen miehityksestä.
Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on hyväksynyt päätöslauselman, jossa se kehottaa Kansainvälistä tuomioistuinta (ICJ) antamaan lausunnon Israelin palestiinalaisalueiden laittoman miehityksen oikeudellisista seurauksista.
Yleiskokous äänesti päätöslauselmasta äänin 87 vastaan 26 ja 53 tyhjää. Länsivaltiot jakautuivat, mutta lähes yksimielisellä kannalla islamilaisessa maailmassa – myös arabivaltioissa, jotka ovat normalisoineet suhteet Israeliin. Venäjä ja Kiina äänestivät päätöslauselman puolesta.
Israel, Yhdysvallat ja 24 muuta jäsenmaata – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa – äänestivät päätöslauselmaa vastaan, kun taas Ranska oli niiden 53 maan joukossa, jotka äänestivät tyhjää.
Haagissa sijaitseva ICJ, joka tunnetaan myös nimellä World Court, on YK:n ylin tuomioistuin, joka käsittelee valtioiden välisiä riitoja. Sen päätökset ovat sitovia, vaikka ICJ:llä ei ole toimivaltaa panna niitä täytäntöön.
Palestiinan YK-suurlähettiläs Riyad Mansour totesi, että äänestys tapahtui päivää sen jälkeen, kun Israelin uusi äärioikeistolainen hallitus vannoi virkavalan, mikä hänen mukaansa lupaa laittomien juutalaisten siirtokuntien laajentamista ja kiihdyttää ”siirtomaa- ja rasistista politiikkaa” palestiinalaisia kohtaan. Hän ylisti myös kansoja, jotka äänestivät päätöslauselman puolesta ja joita ”uhkaukset ja painostukset eivät estäneet”.
”Luotamme, että huolimatta äänestänne tänään, jos uskotte kansainväliseen oikeuteen ja rauhaan, puolustatte Kansainvälisen tuomioistuimen lausuntoa, kun se annetaan, ja vastustatte Israelin hallitusta juuri nyt”, Mansour sanoi kenraalille. Kokoonpano.
YK:n yleiskokous pyysi kansainvälistä tuomioistuinta antamaan neuvoa-antavan lausunnon Israelin ”miehityksen, siirtokuntien ja liittämisen oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään muuttamaan Jerusalemin pyhän kaupungin demografista koostumusta, luonnetta ja asemaa, sekä siitä, että se on hyväksynyt siihen liittyvät toimet. syrjivää lainsäädäntöä ja toimenpiteitä”.
YK:n päätöslauselmassa pyydetään myös ICJ:tä neuvomaan, kuinka nämä politiikat ja käytännöt ”vaikuttavat miehityksen oikeudelliseen asemaan” ja mitä oikeudellisia seurauksia tästä asemasta aiheutuu kaikille maille ja YK:lle.
ICJ käsitteli Israelin miehitystä viimeksi vuonna 2004, kun se päätti, että Israelin muuri miehitetyllä Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa oli laiton. Israel hylkäsi päätöksen ja syytti tuomioistuinta poliittisesta motiivista.
Suurin osa maista tuki Palestiinaa, vaikka ei-sitovan lausunnon antaminen kestää muutaman vuoden. Vuonna 2004 tuomioistuin päätti Israelin muurin Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa olevan kansainvälisen oikeuden vastainen. pic.twitter.com/5as9blIMZw
– Kristen Saloomey (@KSaloomey) 30. joulukuuta 2022
”Mikään kansainvälinen taho ei voi päättää, että juutalaiset ovat ”miehittäjiä” omassa kotimaassaan. Kaikki moraalisesti konkurssin ja politisoituneen YK:n mandaattinsa saaneet oikeuslaitoksen päätökset ovat täysin laittomia, Israelin YK-lähettiläs Gilad Erdan sanoi lausunnossaan ennen äänestystä.
Kesäkuun 1967 sodan aikana Israel miehitti koko historiallisen Palestiinan ja karkotti 300 000 palestiinalaista kodeistaan. Israel valloitti myös Syyrian Golanin kukkulat pohjoisessa ja Egyptin Siinain niemimaan etelässä. Vuonna 1978 Egypti ja Israel allekirjoittivat rauhansopimuksen, joka johti Israelin vetäytymiseen Egyptin alueelta.
Miehitetyt palestiinalaisalueet ovat olleet Israelin armeijan hallinnassa vuodesta 1967. Tämä tekee siitä modernin historian pisin miehitys. Segmentoituja alueita ovat Gaza, Länsiranta ja Itä-Jerusalem.
”Emme usko, että kanne Kansainväliseen tuomioistuimeen auttaisi saamaan osapuolet takaisin vuoropuheluun”, brittidiplomaatti Thomas Phipps sanoi YK:n äänestyksestä.
”Ison-Britannian kanta on myös, että ei ole asianmukaista pyytää tuomioistuinta antamaan neuvoa-antava lausunto pohjimmiltaan kahdenvälisestä riita-asioista ilman molempien osapuolten suostumusta.”
Päätöslauselmaa tukeneiden länsimaiden joukossa oli Portugali, jonka edustaja myönsi ”kansainvälisten suhteiden liiallisen tuomitsemisen riskin”, mutta sanoi, että maailman tuomioistuin ”kannattaa kansainvälistä sääntöihin perustuvaa järjestystä, jonka pyrimme säilyttämään”.
Kommentoi