Washington, DC – Yhdysvallat on määrännyt pakotteita Malin puolustusministeriä ja kahta sotilasviranomaista vastaan syyttämällä kolmikkoa auttamisesta helpottamaan venäläisen palkkasoturiryhmän Wagnerin nousua Länsi-Afrikan valtiossa.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ilmoitti maanantaina, että pakotteet kohdistuivat Malin puolustusministeri eversti Sadio Camara, ilmavoimien esikuntapäällikkö eversti Alou Boi Diarra ja apulaisesikuntapäällikkö everstiluutnantti Adama Bagayoko.
Blinken syytti kolmikkoa työstä ”Wagnerin läsnäolon helpottamiseksi ja laajentamiseksi Malissa joulukuusta 2021 lähtien” ja lisäsi, että siviiliuhrien määrä on lisääntynyt 278 prosenttia sen jälkeen, kun venäläiset palkkasoturit saapuivat maahan.
”Monet näistä kuolemantapauksista johtuivat Malin asevoimien operaatioista Wagner-ryhmän jäsenten kanssa”, Blinken sanoi.
Myös Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virkamies Brian Nelson sanoi erillisessä lausunnossaan, että Malin viranomaiset ovat ”edistäneet Wagner-ryhmän juurtumista Malissa viimeisen kahden vuoden aikana”.
”Nämä virkamiehet ovat tehneet kansansa haavoittuvaiseksi Wagner-ryhmän epävakautta aiheuttavalle toiminnalle ja ihmisoikeusloukkauksille samalla kun he tasoittivat tietä maansa suvereenien resurssien hyväksikäytölle Wagner-ryhmän Ukrainan toimintojen hyödyksi”, Nelson sanoi.
Vuosien ajan Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat kohdistaneet kohteen Wagner-ryhmään ja niitä, jotka tukevat sitä sanktioilla. Esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta määräsi viime viikolla seuraamuksia 13 henkilölle, joilla oli yhteyksiä Wagner-ryhmään Keski-Afrikan tasavallassa, Malissa ja Sudanissa.
Paine kasvoi Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen seurauksena Ukrainaan, jossa Wagnerin palkkasoturit ovat olleet suuressa roolissa. Tammikuussa Washington nimesi Wagnerin ”rajat ylittäväksi rikollisjärjestöksi”.
Äskettäin, toukokuussa, Yhdysvallat asetti myös pakotteita Ivan Aleksandrovich Masloville, jonka valtiovarainministeriö tunnisti Wagnerin ”päähallinnoijaksi” Malissa.
Yhdysvaltain viranomaiset ovat pitkään syyttäneet Venäjän kansalaisen Jevgeni Prigožinin perustamaa yritystä Venäjän etujen edistämisestä turvallisuussopimusten ja disinformaatiokampanjoiden kautta Afrikassa.
On edelleen epäselvää, miten äskettäinen Prigozhinin johtama kapina Venäjällä vaikuttaa Wagnerin toimintaan Afrikassa.
Malin viranomaiset kääntyivät yhä useammin Wagnerin puoleen armeijan johtaman vallankaappauksen jälkeen toukokuussa 2021, jolloin sotilasupseeri Assimi Goita otti vallan.
Asetamme pakotteita kolmelle malilaiselle virkamiehelle, jotka ovat koordinoineet Wagner-ryhmän kanssa Wagnerin läsnäolon helpottamista ja laajentamista Malissa. Siviiliuhrien määrä on yli kolminkertaistunut sen jälkeen, kun Wagner-joukot lähetettiin Maliin joulukuussa 2021.
— Sihteeri Antony Blinken (@SecBlinken) 24. heinäkuuta 2023
Käännös osui samaan aikaan, kun Ranskan joukkoja, jotka olivat ensimmäisen kerran lähetetty Pohjois-Maliin vuonna 2013 vastauksena separatistiseen liikkeeseen, kehotettiin poistumaan maasta. Ranskan armeija lopetti vetäytymisensä viime vuoden elokuussa.
Malin siirtymäkauden hallitus ei vastannut välittömästi uutistoimisto Reutersin kommenttipyyntöön Yhdysvaltain maanantain pakotteista.
Lisääntyvä väkivalta
Pakotteidensa lisäksi Washington on syyttänyt Wagneria auttamisesta suunnittelemaan YK:n 13 000 hengen rauhanturvaoperaation, joka tunnetaan nimellä MINUSMA, lähtöä Malissa.
Kesäkuussa Bamakon pyynnöstä YK:n turvallisuusneuvosto päätti lopettaa vuosikymmeniä kestäneen operaation, josta oli tullut yhä enemmän jännitteiden kohteeksi, mutta jota pidettiin välttämättömänä, jotta voidaan estää täydellisen turvallisuustyhjiön muodostuminen Malin laajenevalla keskialueella, joka rajoittuu Nigerin ja Burkina Fason naapuriin.
MINUSMA:n odotetaan lopettavan toimintansa kokonaan vuoden loppuun mennessä.
Kolmiraja-alueella on nähty lisääntyvää väkivaltaa viime vuosina, kun ISIL (ISIS) ja al-Qaidaan liittyvät ryhmät ovat pyrkineet vaikuttamaan, ja oikeusryhmät ovat syyttäneet Wagneria yhteydestä viimeaikaisiin väärinkäytöksiin.
Tammikuussa YK:n asiantuntijat vaativat tutkintaa ”hallituksen joukkojen Malissa tekemästä törkeistä ihmisoikeusloukkauksista ja mahdollisista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan” ja Wagnerin palkkasotureista vuodesta 2021 lähtien.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston toukokuussa julkaiseman raportin mukaan raportoituihin pahoinpitelyihin kuului yli 500 ihmisen tappaminen, joista ”valtaosa teloitettiin äkillisesti”, hallituksen joukkojen ja ”ulkomaisen sotilashenkilöstön” toimesta Mouran kylässä Keski-Moptin alueella maaliskuussa 2022.
The Guardian -sanomalehden saamat viestit olivat aiemmin yhdistäneet operaation Wagneriin, vaikka Malin viranomaiset hylkäsivät raportin ”fiktiivisena”.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch syytti maanantaina hallituksen joukkoja ja Wagner-ryhmään kuuluvia taistelijoita ”useiden tusinoiden siviilien Malin keskialueella joulukuun 2022 jälkeen” pikaisesti teloittamisesta tai väkivaltaisesta katoamisesta.
Kommentoi