BRYSSELI — Kun tulee kritisoida Naton jäseniä, jotka eivät käytä tarpeeksi rahaa puolustukseen, pieni Luxemburg on helppo kohde.
Yksi Naton rikkaimmista maista ja rutiininomaisesti Euroopan talouskasvutaulukoiden kärjessä oleva suurruhtinaskunta käyttää asevoimiinsa tällä hetkellä 0,72 % bruttokansantuotteesta järjestön tämän vuoden arvioiden mukaan.
Se asettaa sen 31 maan sotilasliiton listan kärkeen. Luvut ovat kuitenkin harhaanjohtavia, ja tämä koskee myös muita jäseniä, kuten Saksaa.
Vuonna 2014 tehdyn lupauksen mukaisesti, kun Venäjä liitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan, Naton liittolaiset sopivat lopettavansa menoleikkauksensa rauhallisempina aikoina kylmän sodan päättymisen jälkeen, lisäävänsä kansallisia sotilasbudjettiaan ja siirtyvänsä käyttämään puolustukseen 2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä. .
Tavoitepäivän lähestyessä ja Ukrainaa tuhoavan Euroopan suurimman maasodan vuosikymmeniin Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja hänen NATO-kollegansa sitoutuvat uuteen menotavoitteeseen Liettuan pääkaupungissa Vilnassa tiistaina alkavassa kaksipäiväisessä huippukokouksessaan.
”Huippukokouksessa liittolaiset asettavat kunnianhimoisemman puolustusinvestointilupauksen investoida vähintään 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen vuosittain”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi perjantaina. Tämän tavoitteen saavuttamiselle ei aseteta päivämäärää.
Vaikka 2 prosentin luku pysyy vertailupisteenä, se on liukas mittari.
Kasvu vaihtelee talouden nousukauden ja laskusuhdanteen aikoina, ja inflaatio voi aiheuttaa tuhoa. Nato arvioi, että Turkki, jolla on yksi järjestön suurimmista asevoimista, käyttää vain 1,31 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2023, kun se ennen sodan alkamista oli 1,91 prosenttia.
Eikä suuret menot ole yhtä viisaita kuluja. Oikeat kulutustasot paperilla eivät tarkoita sitä, että riittävät ja hyvin varustetut joukot lähetetään nopeasti taistelukentälle ja niitä ylläpidetään tehokkaiden syöttölinjojen avulla.
Kahdella prosentilla ei myöskään ole suoraa yhteyttä mihinkään todelliseen turvallisuusuhan arviointiin. Tavoite asetettiin rauhan aikana. Asiat ovat muuttuneet, ja Luxemburgin tapaus tarjoaa hyvän opetuksen siitä, mitä tämä suuntaviiva voi kätkeä.
Kun Yhdysvaltain ja Euroopan lainsäätäjät grillasivat budjettiprioriteeteista, Luxemburgin puolustusministeri François Bausch sanoi viime kuussa, että Viron, Latvian ja Liettuan olisi kuluttava neljä tai viisi kertaa enemmän kuin nyt saavuttaakseen 2 prosentin, jos niiden talouskasvu vastaa Luxemburgin talouskasvua. .
Kolme Baltian maata – maantieteellisesti niin lähellä Venäjää ja Ukrainaa ja historiallisesti tietoisia jättiläisen naapurinsa mahdollisesta uhasta – kuluttavat kaikki kuluvana vuonna hieman yli 2 %, vain 11 maan joukossa tavoitteen saavuttamiseen Naton arvioiden mukaan.
Ranskan ja Belgian välissä sijaitsevalla Luxemburgilla on myös demografisia haasteita. Sen noin 630 000 passinhaltijasta vain 315 000 on luxemburgilaisia. 18-40-vuotiaiden eli asepalvelusikäisten määrä on vielä pienempi.
Noin 1000 ihmistä on värvätty maan armeijaan. Se on vähän verrattuna joidenkin jäsenmaiden mahtuvuuteen, mutta enemmän henkeä kohti kuin Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimissa palvelevien määrä, joka on yksi Naton esimerkillisimmistä kansallisista joukkoista.
Lisäksi työttömyys on alhainen Luxemburgissa. Suhteellisen korkeapalkkaisia töitä riittää. Miksi liittyä?
”Haluan lisätä joukkojen määrää armeijassa. Etsimme jo 200-300 sotilasta, mutta se ei ole helppoa”, Bausch sanoi.
Tämän lisäksi Luxemburg käytti viime vuonna yli 16 prosenttia puolustusbudjetistaan Ukrainan tukemiseen – suuren osan ammuksista. Hallitus ei pyydä, että näitä rahoja palautetaan erityisestä Euroopan unionin rahastosta, joka on perustettu palauttamaan rahat valtioille, jotka auttavat Ukrainaa puolustamaan itseään.
Pääministeri Xavier Bettelin hallitus täyttää myös kaikki Naton suunnitteluvaatimustavoitteet.
”Täytämme kaiken, mitä meiltä vaaditaan”, Bausch sanoi, ja Luxemburg aikoo kaksinkertaistaa puolustusmenot vuoteen 2028 mennessä.
Toinen maa, joka täyttää Naton suunnittelutavoitteet, on Saksa – Euroopan malli verotuksen rehellisyydestä ja jota Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump rutiininomaisesti moittii, koska se ei ole kasvattanut sotilasbudjettiaan.
Äkillisesti viime vuonna Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti, että hänen hallituksensa käyttäisi 100 miljardia euroa (109 miljardia dollaria) lisää puolustukseen, mukaan lukien korkealaatuisten yhdysvaltalaisten F-35-hävittäjien hankintaan. .
Mutta Naton menovaatimusten mukaan vain vähän, jos ollenkaan, tästä rahasta voidaan laskea mukaan sen 2 prosentin tavoitteessa. Laitetilaukset eivät riitä. Rahat voidaan laskea yhteen vasta sitten, kun urakoitsijat on lopulta maksettu.
Vilnan huippukokous ei todennäköisesti ratkaise Naton ikuista budjetointiongelmaa, ja USA:n kiusaaminen liittolaisille, joita toisinaan epäillään Trumpin päivän aikana heidän kumppaneilleen, kuten Luxemburgille ja jopa Saksalle, todennäköisesti jatkuu.
”Emme voi antaa lainsäädäntöä, joka velvoittaisi ihmisiä käyttämään rahaa. Olemme hallitustenvälinen allianssi, joka sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin”, sanoi nimettömänä pysyttelevä korkea-arvoinen Naton virkamies kuvaillakseen viimeisintä ajattelua Naton puolustusmenoja koskevasta lupauksesta.
Kommentoi