Tuhannet mielenosoittivat Bamakossa vaatien rauhanturvaoperaation lopettamista, jonka he sanovat epäonnistuneen tuomaan rauhaa.
Useat tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat maan pääkaupunkiin Bamakoon torstaina vaatimaan lopettamaan YK:n rauhanturvaoperaation, joka ei heidän mukaansa ole onnistunut tuomaan rauhaa.
Mielenosoittajat pitivät kylttejä, joissa vaadittiin YK:n MUNISMA-operaatiota (United Nations Multidimensional Integrated Stabilization Mission in Mali) poistumaan maasta.
M5-RFP, siirtymäkauden pääministeri Choguel Maigan puolue ja siirtymäkauden sotilashallitusta tukevat kansalaisjärjestöt, järjestivät Palais des Sports -areenalla pidetyn mielenosoituksen.
”Se on paha voima, jonka on poistuttava maastamme. Siitä ei ole ollut hyötyä; se ei ole onnistunut toimittamaan. Anna meille muutama viikko, niin ajamme heidät pois maasta, mielenosoittaja Abdoulaye Diarra kertoi Al Jazeeralle.
Tuhansia ihmisiä on kuollut ISILiin (ISIS) ja al-Qaidaan liittyvien aseellisten ryhmien hyökkäyksissä vuodesta 2013 lähtien.
MINUSMA perustettiin sinä vuonna tukemaan ulkomaisia ja paikallisia joukkoja taistelemaan aseistettuja ryhmiä vastaan. Yli 14 000 sotilaan paikan päällä YK:n operaatio Malissa on järjestön historian suurin, kallein ja tappavin operaatio.
Yli 300 YK:n rauhanturvaajaa on myös saanut surmansa.
Malilaiset juhlivat alun perin YK:n rauhanturvajoukkojen saapumista, mutta sanovat nyt, että YK:n sotilaat ovat ongelma eivätkä ratkaisu. He syyttävät sitä siitä, ettei se ole suojellut väestöä eikä puuttunut asiaan, kun YK:n rakennusten lähellä suoritettiin joukkomurhia.
Pääkaupungin ulkopuolella, maan pohjois- ja keskiosissa, joissa hallituksen läsnäolo on vähäistä, miljoonat malilaiset ovat edelleen riippuvaisia YK:n turvallisuusoperaatiosta.
Mutta viime kuukausina Malin sotilashallituksen ja operaation välillä on esiintynyt toistuvia kitkaa, osittain siksi, että Malin armeija on hakenut apua Kremliin sidoksissa olevalta Wagner Groupilta, yksityiseltä venäläiseltä palkkasoturiyritykseltä.
YK:n riippumattomat ihmisoikeustutkijat syyttävät heitä mielivaltaisista murhista ja kidutuksista, joissa ihmisoikeusjärjestöt pitävät mahdollisia todisteita sotarikoksista.
Torstain mielenosoituksissa mielenosoittajat heiluttivat Venäjän lippuja.
”MINUSMAn on poistuttava Malista, koska Malin kansa ja Malin hallitus ovat odottaneet tuloksia MINUSMAsta 10 vuoden ajan”, Sentinelles Mali-Kura -järjestön puheenjohtaja Mohammed Kassoum Djiré sanoi.
”Sen sijaan, että MINUSMA tekisi yhteistyötä viranomaisten ja Malin kansan kanssa, MINUSMA työskentelee huonontaakseen armeijaamme, joka on selkärankamme ja kansallisen yhtenäisyytemme symboli”, hän sanoi.
Djire viittasi YK:n raporttiin, jossa Malin armeijaa ja sen venäläisiä apujoukkoja syytettiin yli 500 siviilin teloittamisesta Mouran kylässä maan keskustassa maaliskuussa 2022 toteutetun operaation aikana.
”Kaikki tietävät, että Moura oli terroristien turvapaikka”, hän sanoi.
Yleisesti ottaen Euroopan suhteet Maliin ovat heikentyneet vuoden 2020 sotilasvallankaappauksen jälkeen, ja hallitus kutsui myöhemmin Wagner-ryhmän taistelijoita tukemaan taisteluaan kapinallisia vastaan.
Tämä sai Ranskan vetämään joukkonsa Malista vuonna 2022 oltuaan siellä melkein kymmenen vuotta.
Malin hallitus on aiemmin sanonut, että Venäjän joukot Länsi-Afrikan maassa eivät ole palkkasoturia, vaan kouluttajia, jotka auttavat paikallisia joukkoja Moskovasta ostetuilla kalustoilla.
Aiemmassa Al Jazeeran haastattelussa Maiga sanoi, että YK-operaatio on ollut tehoton.
”Kansainvälinen yhteisö osallistui Maliin YK:n päätöslauselman hyväksymisen jälkeen vuonna 2013”, hän sanoi. ”Malialaiset ymmärsivät, että sen oli tarkoitus lopettaa sota, mutta heti kun rauhansopimus allekirjoitettiin, päätös muutettiin sanomaan, että he eivät olleet täällä lopettamaan sotaa, vaan suojelemaan rauhaa; mutta rauhaa ei ole”, Maiga sanoi.
Kommentoi